Maaseutupyöräilyä Kanarialla

Talvella Anssin kanssa väistelimme kovimpia pakkasia Kanarian auringon alle. Eihän sitä surffaustakaan jokapäivä jaksa niin yhtenä päivänä pakkasimme eväät ja suuntasimme vuorille mielessä lasketella pyörillä takaisin kaupunkiin polkuja pitkin. Pyörät löysimme jostain vuokraamosta ja ladattiin samalla kartta puhelimelle ettei vahingossa innoissamme laskettaisi väärälle puolen saarta. Saaren korkein mäki on melkein 2km korkea joten lähdimme tietenkin sieltä päältä jytyyttämään. alkuun oli tiukkaa mäkeä, kiviä ja liukasta pölyä. Piti ottaa iisisti kun ei ollut oikein suojiakaan, ainokaiset farkut jalassa ja hamppukankaasta tehty teepaita. ehkä parempi kuin puuvilla mutta jos kivikkoon lentää vauhdilla niin sama seuraus eli henki pois. Kypärä sentään oli onneksi niin uskalsi jotenkuten ajella. Hetken päästä reitti parani ja oli suurelta osin hyvin rullaavaa ja hauskaa polkua ajella. Kartta oli todella tarpeen kun niitä polkuja meni vähän mihin milloinkin ja piti aina väliin vilkaista että ollaan vielä suunnassa. Luontokokemuksena pitkän mäen lasku on mielenkiintoinen. Näkee miten kasvillisuus on erilaista eri korkeuksilla. Ylhäällä kasvaa kanarianmäntyä joissa on miehen nyrkin kokoiset kävyt. Ilma on miellyttävän raitis, puista kasvaa melkoisia naavapartoja. Reitin voi valita sillälailla että matkan varrelle sattuu muutamia miellyttäviä tavernoja joissa nauttia välipalaa ja hyvää välikahvia. Ja muita virvokkeita. Väliin sattuu jokunen ylämäkikin ettei tämä aivan pelkkää laskettelua ole. hikipäässä saa vinssata joitain mäkiä. Matkan pituudesta en osaa sanoa mutta jos rauhassa ja nautiskellen tulee Las Palmasiin asti niin koko päivä siinä menee.